VHF vai UHF radiopuhelimessa? Erot, kantama ja oikean taajuuden valinta
VHF vai UHF? Tässä oppaassa vertailemme radiopuhelimien taajuusalueita, kantamaa, sisä- ja ulkokäyttöä, DMR-tekniikkaa sekä radiolupia Suomessa.
Radiopuhelinta tai radiopuhelinjärjestelmää valittaessa yksi yleisimmistä kysymyksistä on: VHF vai UHF, kumpi on parempi? Lyhyesti sanottuna VHF soveltuu usein hyvin laajoille ulkoalueille, metsään ja avoimeen maastoon. UHF puolestaan toimii yleensä paremmin rakennusten sisällä, teollisuusympäristössä ja tiheästi rakennetuilla alueilla.
Kyseessä on kuitenkin vain yleinen nyrkkisääntö. Radiopuhelimen todelliseen kantamaan vaikuttavat taajuusalueen lisäksi antenni, maastonmuodot, rakennusmateriaalit, lähetysteho, radiolaitteen sijainti sekä mahdollinen tukiasema tai toistin.
Tässä oppaassa vertailemme VHF- ja UHF-radiopuhelimien eroja, käyttökohteita, kantamaa, DMR-tekniikkaa ja radiolupia Suomessa.
Sisällysluettelo
- VHF vai UHF lyhyesti
- Mikä on VHF?
- Mikä on UHF?
- VHF:n ja UHF:n vertailu
- Kumpi kantaa pidemmälle, VHF vai UHF?
- VHF vai UHF metsässä?
- VHF vai UHF rakennuksen sisällä?
- VHF vai UHF teollisuudessa?
- Vaikuttaako DMR VHF- tai UHF-valintaan?
- Tarvitaanko VHF- tai UHF-radiopuhelimelle radiolupa?
- Ovatko kaikki radiopuhelimet luvanvaraisia?
- Onko meri-VHF tavallinen VHF-radiopuhelin?
- Voiko VHF- ja UHF-radiopuhelin ottaa yhteyttä toisiinsa?
- Milloin tarvitaan tukiasema tai toistin?
- Kuinka oikea taajuusalue valitaan?
- Usein kysytyt kysymykset VHF- ja UHF-radiopuhelimista
- Yhteenveto: VHF vai UHF?
- Pyydä apua radiopuhelimen ja taajuusalueen valintaan
VHF vai UHF lyhyesti
Valitse yleensä VHF, kun:
- radiopuhelimia käytetään pääasiassa ulkona
- käyttöalue on laaja ja suhteellisen avoin
- käyttöympäristössä on metsää tai kumpuilevaa maastoa
- rakennuksia ja metallirakenteita on vähän
- radiopuhelimia käytetään esimerkiksi kunnossapidossa, maataloudessa, satamassa tai laajalla tuotantoalueella
Valitse yleensä UHF, kun:
- radiopuhelimia käytetään rakennusten sisällä
- käyttöympäristössä on paljon seiniä, käytäviä ja rakenteita
- radiopuhelimia käytetään teollisuuslaitoksessa, varastossa tai kaupassa
- käyttö tapahtuu kaupungissa tai tiheästi rakennetulla alueella
- radiolle tarvitaan pienikokoinen ja käytännöllinen antenni
Vaativassa käyttöympäristössä oikea taajuusalue kannattaa varmistaa käytännön kuuluvuustestillä.
VHF (Very High Frequency) toimii taajuusalueella noin 30–300 MHz. Radiopuhelimissa käytössä oleva osa-alue on yleensä 136–174 MHz.
Mikä on VHF?
VHF on lyhenne sanoista Very High Frequency. Kansainvälisen määritelmän mukaan VHF-taajuusalue ulottuu 30 megahertsistä 300 megahertsiin.
Ammattikäyttöön tarkoitetuissa radiopuhelimissa tavallinen VHF-alue on noin 136–174 MHz. Suomessa ammattikäytön radioluvissa käytetään muun muassa 150 ja 160 MHz:n alueiden taajuuksia. Traficomin elinkeinoelämän yhteiskäyttökanaviin kuuluu sekä VHF- että UHF-alueen kanavia. [traficom.fi]
VHF-signaalin aallonpituus on UHF-signaalia pidempi. Tämä tekee VHF:stä usein toimivan vaihtoehdon laajoille ulkoalueille ja maastoon, jossa rakennuksia on vähän.
VHF-radiopuhelimen edut
- Soveltuu hyvin avoimeen maastoon ja laajoille ulkoalueille.
- Toimii usein hyvin metsässä, maataloudessa ja kunnossapitotöissä.
- Voi tarjota hyvän kuuluvuuden kumpuilevassa maastossa.
- Sopii laajoille tehdas-, satama- ja tuotantoalueille.
- Saatavana on analogisia ja digitaalisia ammattiradiopuhelimia.
- Kuuluvuutta voidaan laajentaa tukiasemalla tai toistimella.
VHF-radiopuhelimen rajoitukset
- Toiminta rakennusten sisällä voi olla UHF:ää heikompaa.
- Betoniseinät, teräsrakenteet ja maanalaisten tilojen rakenteet voivat aiheuttaa katvealueita.
- VHF-radion antenni on yleensä UHF-antennia pidempi.
- Ammattikäyttöön tarkoitetut taajuudet ovat pääsääntöisesti luvanvaraisia.
Mihin VHF-radiopuhelin sopii?
VHF on usein hyvä vaihtoehto esimerkiksi seuraaviin käyttökohteisiin:
- metsä- ja maataloustyöt
- energia- ja infrastruktuurikohteet
- kunnossapito
- laajat tehdas- ja tuotantoalueet
- satamat ja terminaalien ulkoalueet
- suuret ulkotapahtumat
- kuljetus- ja logistiikka-alueet
- rakennustyömaat, joilla toiminta tapahtuu pääasiassa ulkona
VHF:n soveltuvuus pitää arvioida kohdekohtaisesti. Esimerkiksi suuren teollisuusalueen ulkopihat voivat hyötyä VHF:stä, mutta samassa kohteessa sijaitsevat paksuseinäiset tuotantorakennukset saattavat puoltaa UHF-ratkaisua.
Mikä on UHF?
UHF on lyhenne sanoista Ultra High Frequency. UHF-taajuusalue ulottuu 300 megahertsistä 3 000 megahertsiin.
Ammattikäyttöön tarkoitetuissa radiopuhelimissa käytetään yleisesti noin 400–470 MHz:n taajuuksia. Laitemallista ja markkina-alueesta riippuen radiopuhelimen tekninen taajuusalue voi olla tätä laajempi.
UHF-signaalin aallonpituus on VHF-signaalia lyhyempi. UHF toimii usein VHF:ää paremmin ympäristössä, jossa radioaalto joutuu etenemään rakennusten, käytävien, oviaukkojen ja muiden rakenteiden välissä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että UHF kulkisi ongelmitta kaikkien materiaalien läpi. Betoni, kallio, metalli, energialasit ja maanalaiset rakenteet voivat vaimentaa radiosignaalia voimakkaasti taajuusalueesta riippumatta.
UHF-radiopuhelimen edut
- Soveltuu usein hyvin rakennusten sisätiloihin.
- Toimii yleensä hyvin kaupunki- ja teollisuusympäristössä.
- Lyhyempi aallonpituus soveltuu rakenteiden, oviaukkojen ja käytävien muodostamaan ympäristöön.
- Radiopuhelimen antenni voidaan toteuttaa VHF-antennia lyhyempänä.
- UHF-radiopuhelimia ja niihin sopivia lisälaitteita on saatavana laajasti.
- Saatavana on sekä analogisia että digitaalisia DMR-ratkaisuja.
- Kuuluvuutta voidaan laajentaa tukiasemilla, toistimilla ja IP-yhteyksillä.
UHF-radiopuhelimen rajoitukset
- Avoimessa maastossa UHF:n kuuluvuus voi olla VHF:ää heikompi.
- Kasvillisuus ja kostea metsä voivat vaimentaa UHF-signaalia.
- Paksut betoniseinät, metallirakenteet ja maanalaiset tilat voivat aiheuttaa huomattavia katvealueita.
- Ammattikäytön UHF-taajuudet ovat pääsääntöisesti luvanvaraisia.
Mihin UHF-radiopuhelin sopii?
UHF on usein hyvä vaihtoehto esimerkiksi seuraaviin käyttökohteisiin:
- teollisuuslaitokset
- varastot ja logistiikkakeskukset
- kaupat ja kauppakeskukset
- vartiointi ja turvallisuuspalvelut
- rakennusten sisäiset kunnossapitotehtävät
- rakennustyömaat ja nostotyöt
- hotellit, ravintolat ja tapahtumakeskukset
- pysäköintihallit
- sairaala- ja kiinteistöympäristöt
- kaupungissa tapahtuva työskentely
Laajoissa tai rakenteellisesti vaativissa rakennuksissa pelkkä oikean taajuusalueen valinta ei aina riitä. Kuuluvuuden varmistaminen voi edellyttää esimerkiksi toistinta, useita tukiasemia tai muuta suunniteltua radioverkkoratkaisua.
VHF:n ja UHF:n vertailu
| Ominaisuus | VHF | UHF |
|---|---|---|
| Kansainvälinen taajuusalue | 30–300 MHz | 300–3 000 MHz |
| Tyypillinen ammattiradioalue | 136–174 MHz | 400–470 MHz |
| Aallonpituus | Pidempi | Lyhyempi |
| Avoin maasto | Usein erittäin hyvä | Yleensä hyvä |
| Metsä ja maaseutu | Usein hyvä | Tapauskohtainen |
| Rakennusten sisätilat | Tapauskohtainen | Usein parempi |
| Tiheä kaupunkiympäristö | Tapauskohtainen | Usein parempi |
| Antennin koko | Yleensä pidempi | Yleensä lyhyempi |
| Analoginen käyttö | Mahdollinen | Mahdollinen |
| Digitaalinen DMR | Mahdollinen | Mahdollinen |
| Tukiasema tai toistin | Mahdollinen | Mahdollinen |
| Tyypillisiä käyttökohteita | Metsätyöt, maatalous, kunnossapito, satamat ja laajat ulkoalueet | Teollisuus, varastot, kaupat, vartiointi, rakennukset ja tapahtumat |
| Radiolupa | Ammattitaajuuksilla yleensä tarvitaan | Ammattitaajuuksilla yleensä tarvitaan |
Taulukko antaa yleisen lähtökohdan. Lopullinen valinta kannattaa tehdä todellisen käyttöympäristön perusteella.
Kumpi kantaa pidemmälle, VHF vai UHF?
VHF:n sanotaan usein kantavan UHF:ää pidemmälle. Väite pitää joissakin käyttöympäristöissä paikkansa, mutta sitä ei pidä tulkita yleispäteväksi säännöksi.
Samoilla tehoilla ja vastaavan tasoisilla radiojärjestelmillä VHF soveltuu usein UHF:ää paremmin laajoille avoimille alueille. UHF puolestaan voi tarjota käytännössä paremman kuuluvuuden rakennusten sisällä ja rakennetussa ympäristössä.
Todelliseen kantamaan vaikuttavat ainakin:
- radiopuhelimen lähetysteho
- vastaanottimen herkkyys
- antennin tyyppi ja hyötysuhde
- antennin pituus ja sijoitus
- käyttäjän tapa pitää radiopuhelinta
- antennin korkeus maanpinnasta
- maanpinnan muodot
- rakennukset ja rakennusmateriaalit
- kasvillisuus ja sen kosteus
- radiopuhelimen sijainti ajoneuvossa
- käytettävä kanavaleveys ja radiotekniikka
- ulkoiset radiohäiriöt
- tukiasema tai toistin
- antennikaapelin häviöt kiinteissä järjestelmissä
Radiopuhelimen kantamaa ei siksi voida määritellä luotettavasti pelkästään kilometreinä. Valmistajien ilmoittamat enimmäiskantamat perustuvat usein ihanteellisiin olosuhteisiin, joita todellisessa työympäristössä esiintyy harvoin.
VHF vai UHF metsässä?
VHF on yleensä ensisijainen vaihtoehto, kun radiopuhelimia käytetään laajoilla metsäalueilla tai muuten pääasiassa maastossa.
Pidempään aallonpituuteen perustuva VHF-signaali sietää usein UHF:ää paremmin metsäympäristöä. Kuuluvuuteen vaikuttavat silti voimakkaasti maaston korkeuserot, kallioleikkaukset, notkelmat, tiheä kasvillisuus sekä antennin sijainti.
Tiheä ja kostea metsä voi vaimentaa radiosignaaleja huomattavasti. Myös käyttäjän oma vartalo voi vaimentaa käsiradion signaalia, jos radiopuhelinta pidetään vyöllä tai antenni jää kehon taakse.
Metsäkäytössä kuuluvuutta voidaan parantaa esimerkiksi:
- pitämällä radiopuhelin pystyasennossa
- nostamalla radiopuhelin ja antenni irti vartalosta
- käyttämällä laadukasta, oikealle taajuudelle tarkoitettua antennia
- siirtymällä pois syvästä notkelmasta
- käyttämällä ajoneuvoradiota ja ulkoantennia
- rakentamalla tarvittaessa tukiasema- tai toistinratkaisu
Metsästykseen ja harrastuskäyttöön tarkoitettu RHA68-järjestelmä toimii 68–72 MHz:n alueella. Se ei ole sama asia kuin tavanomainen 136–174 MHz:n ammattikäyttöön tarkoitettu VHF-järjestelmä. Traficom on osoittanut 68–72 MHz:n alueelle 26 kanavaa eri harrastus- ja työyhteyksiä varten, ja kanavien käyttöehdot sekä sallitut tehot ovat kanavakohtaisia.
VHF vai UHF rakennuksen sisällä?
UHF on yleensä suositeltava lähtökohta rakennusten sisäiseen radioviestintään.
Lyhyempi aallonpituus soveltuu usein VHF:ää paremmin ympäristöön, jossa signaali etenee käytävien, oviaukkojen, portaikkojen ja muiden rakenteiden kautta. UHF-signaalit myös heijastuvat rakennusten pinnoista, mikä voi auttaa signaalia etenemään paikkoihin, joihin suoraa radioyhteyttä ei ole.
Rakennuksen materiaalit vaikuttavat kuitenkin ratkaisevasti lopputulokseen. Radiosignaalia voivat heikentää erityisesti:
- paksut betoniseinät
- teräsrakenteet
- metalliset palo-ovet
- hissikuilut
- kallio ja maanalaiset tilat
- metallipinnoitetut eristeet
- energiatehokkaat metallikalvolla varustetut ikkunat
- suuret koneet ja tuotantolaitteet
Laajassa sairaalassa, tehtaassa, kauppakeskuksessa tai maanalaisessa pysäköintilaitoksessa UHF-käsiradiot eivät välttämättä kata koko aluetta keskenään. Tällöin tarvitaan suunniteltu toistin- tai tukiasemaratkaisu.
VHF vai UHF teollisuudessa?
Teollisuusympäristössä UHF on usein hyvä lähtökohta, koska käyttöalueella on tavallisesti rakennuksia, metallisia rakenteita, koneita ja useita kerroksia.
VHF voi kuitenkin olla parempi vaihtoehto laajalla avoimella tehdas-, kaivos-, energia- tai satama-alueella, jossa suurin osa viestinnästä tapahtuu ulkona.
Suuressa teollisuuslaitoksessa voidaan tarvita:
- yksi tai useampi toistin
- useita tukiasemia
- sisä- ja ulkoantenneja
- IP-yhteys eri toimipisteiden välille
- erillisiä puheryhmiä eri käyttäjille
- valvomo- tai päivystysratkaisu
- kuuluvuuden mittaus ja dokumentointi
Teollisuusympäristössä taajuutta ei kannata valita vain yleisen VHF- tai UHF-suosituksen perusteella. Käyttöalueen kuuluvuus on hyvä testata oikeilla radiopuhelimilla ennen koko järjestelmän hankintaa.
Vaikuttaako DMR VHF- tai UHF-valintaan?
Sekä VHF- että UHF-radiopuhelimet voivat käyttää analogista tai digitaalista radiotekniikkaa. Esimerkiksi DMR eli Digital Mobile Radio toimii kummallakin taajuusalueella.
Digitaalinen tekniikka ei muuta radioaaltojen perusominaisuuksia. VHF:n ja UHF:n välinen valinta tehdään siis edelleen käyttöympäristön, maaston, rakennusten ja järjestelmälle asetettujen vaatimusten perusteella.
DMR voi tarjota analogiseen radioon verrattuna esimerkiksi:
- käyttäjä- ja puheryhmäkohtaiset puhelut
- ryhmäpuhelut ja yksilöpuhelut
- tekstiviestejä ja lyhyitä dataviestejä
- radioiden tunnistamisen
- paikkatietotoimintoja
- hälytys- ja työturvallisuustoimintoja
- paremman järjestelmänhallinnan
- mahdollisuuden IP-yhdistettyihin tukiasemiin
- kaksi aikaväliä yhdellä 12,5 kHz:n radiokanavalla toistinkäytössä
DMR Associationin standardikuvauksen mukaan DMR Tier II käyttää kahta TDMA-aikaväliä 12,5 kHz:n kanavassa. Standardi tukee puhetta, dataa ja muita lisäpalveluja luvanvaraisilla ammattiradiotaajuuksilla.
Digitaalinen radio ei kuitenkaan automaattisesti lisää fyysistä kuuluvuusaluetta. Digitaalinen ääni voi pysyä kuunneltavana lähelle kuuluvuusalueen rajaa, mutta yhteys voi tämän jälkeen katketa melko nopeasti. Analogisen radion ääni puolestaan muuttuu yleensä vähitellen kohinaisemmaksi signaalin heikentyessä.
Tarvitaanko VHF- tai UHF-radiopuhelimelle radiolupa?
Suomessa ammattikäyttöön tarkoitettujen VHF- ja UHF-radiopuhelimien käyttämät taajuudet ovat pääsääntöisesti luvanvaraisia.
Radioluvan myöntää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Radioluvassa voidaan määritellä muun muassa:
- käytettävät taajuudet
- maantieteellinen käyttöalue
- radiolaitteiden käyttötarkoitus
- sallittu lähetysteho
- käytettävät tukiasemat
- antennien ominaisuudet ja sijainnit
Traficomin mukaan yksityisten radioverkkojen taajuudet ovat pääasiallisesti luvanvaraisia. Taajuudet voidaan osoittaa asiakaskohtaisina tai yhteiskäyttöisinä kanavina.
Asiakaskohtainen taajuus pyritään osoittamaan niin, ettei samalla maantieteellisellä alueella olisi muita saman taajuuden käyttäjiä. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista, jos alueella on paljon radioliikennettä. Elinkeinoelämän yhteiskäyttökanavat puolestaan ovat useiden luvanhaltijoiden käytössä.
Radiopuhelimeen ei saa ohjelmoida vapaasti valittuja VHF- tai UHF-taajuuksia vain sillä perusteella, että laite teknisesti pystyy toimimaan kyseisellä taajuudella.
Taajuuksien, radioluvan ja laitteiden ohjelmoinnin tulee aina vastata toisiaan.
Ovatko kaikki radiopuhelimet luvanvaraisia?
Kaikki radiopuhelimet eivät tarvitse erillistä radiolupaa.
Luvasta vapaita vaihtoehtoja ovat käyttöehtojen mukaisesti esimerkiksi:
- PMR446-radiopuhelimet
- CB- eli LA-radiopuhelimet
- tietyillä kanavilla toimivat RHA68-radiopuhelimet
Luvasta vapaita laitteita saa käyttää vain niille määritellyillä taajuuksilla ja teknisillä ehdoilla. Esimerkiksi laitteen lähetystehoa, antennirakennetta tai käytettäviä taajuuksia ei saa muuttaa ehtojen vastaisiksi.
Ammattikäytössä luvasta vapaa PMR446-radio voi sopia pienelle työryhmälle ja rajatulle käyttöalueelle. Laajalla alueella, vaativassa teollisuusympäristössä tai liiketoiminnan kannalta kriittisessä viestinnässä luvanvarainen VHF- tai UHF-järjestelmä tarjoaa yleensä enemmän suunnittelumahdollisuuksia.
Lue lisää eri radiopuhelinratkaisuista Radiopuhelinvalinnat Suomessa 2026 -oppaasta. Radiopuhelininfon valintaoppaassa vertaillaan CB/LA-, RHA68-, PMR446-, VHF-, UHF-, TETRA- ja PoC-ratkaisuja.
Onko meri-VHF tavallinen VHF-radiopuhelin?
Meri-VHF ei ole tavallinen yrityskäyttöön tarkoitettu VHF-radiopuhelin, vaikka se toimii VHF-taajuusalueella.
Meri-VHF on kansainvälisesti säännelty merenkulun turvallisuus- ja yhteydenpitojärjestelmä. Sen kanavia ei saa käyttää tavalliseen yrityksen sisäiseen työviestintään tai muuhun kanavien käyttötarkoituksen vastaiseen liikenteeseen.
Suomessa meri-VHF-radiopuhelimen käyttö edellyttää:
- käyttäjältä asianmukaista meriradioliikenteen pätevyystodistusta
- alukselle myönnettyä radiolupaa
Traficomin mukaan meri-VHF-radiopuhelimen käyttö edellyttää henkilökohtaista pätevyystodistusta ja aluksen radiolupaa.
Tavallista ohjelmoitavaa VHF-ammattiradiota ei pidä käyttää meri-VHF-radion korvaajana.
Voiko VHF- ja UHF-radiopuhelin ottaa yhteyttä toisiinsa?
VHF- ja UHF-radiopuhelimet eivät voi olla suoraan radioyhteydessä keskenään, koska ne toimivat eri taajuusalueilla.
Yhteys voidaan joissakin järjestelmissä toteuttaa erillisen yhdyskäytävän, verkkolaitteen, IP-järjestelmän tai eri radioverkkoja yhdistävän dispatch-ratkaisun avulla. Tällainen ratkaisu vaatii erillisen suunnittelun, yhteensopivat laitteet ja asianmukaiset radioluvat.
Jos työryhmän radioiden on tarkoitus keskustella suoraan keskenään, niiden tulee yleensä käyttää samaa taajuusaluetta, yhteensopivaa radiotekniikkaa ja keskenään yhteensopivaa ohjelmointia.
Milloin tarvitaan tukiasema tai toistin?
Tukiasemaa tai toistinta voidaan tarvita, kun:
- käsiradioiden välinen suora yhteys ei kata koko aluetta
- käyttöalueella on korkeuseroja tai katvealueita
- viestintää tarvitaan useiden rakennusten välillä
- kuuluvuutta tarvitaan rakennuksen eri kerroksiin
- käyttöalue sisältää maanalaisia tiloja
- eri toimipisteitä halutaan yhdistää IP-verkon kautta
- valvomosta pitää saada yhteys kaikkiin käyttäjiin
- radioverkkoon tarvitaan useita puheryhmiä tai edistyneitä toimintoja
Toistin vastaanottaa radiopuhelimen lähetyksen yhdellä taajuudella ja lähettää sen edelleen toisella taajuudella. Kun toistimen antenni sijoitetaan korkealle ja radioteknisesti hyvään paikkaan, kuuluvuusalue voi laajentua merkittävästi.
Tukiaseman tai toistimen käyttö ja käytettävät taajuudet on huomioitava radioluvassa. Traficomin VHF- ja UHF-radiojärjestelmien lupahakemuksessa pyydetään tiedot muun muassa tukiasemasta, taajuuksista, antennin sijainnista, antennityypistä ja antennin vahvistuksesta.
Kuinka oikea taajuusalue valitaan?
Radiopuhelinjärjestelmän suunnittelu kannattaa aloittaa seuraavista kysymyksistä:
- Käytetäänkö radiopuhelimia sisällä, ulkona vai molemmissa?
- Kuinka suuri käyttöalue on?
- Millaisia rakennuksia ja materiaaleja alueella on?
- Onko käyttöalueella kellareita, tunneleita tai maanalaisia tiloja?
- Kuinka monta käyttäjää ja puheryhmää tarvitaan?
- Tarvitaanko ryhmä- tai yksilöpuheluja?
- Tarvitaanko paikkatietoja, hälytyksiä tai työturvallisuustoimintoja?
- Tarvitaanko yhteys valvomoon?
- Riittääkö suora radiopuhelinyhteys vai tarvitaanko toistin?
- Käytetäänkö järjestelmää vain yhdessä kohteessa vai koko Suomessa?
- Onko viestintä liiketoiminnan tai turvallisuuden kannalta kriittistä?
- Tarvitaanko ATEX-hyväksyttyjä radiopuhelimia?
Tämän jälkeen voidaan valita sopiva taajuusalue, radiotekniikka, laitteet, antennit ja radioverkon rakenne.
Usein kysytyt kysymykset VHF- ja UHF-radiopuhelimista
Onko VHF aina parempi ulkona?
Ei aina. VHF on usein hyvä valinta avoimeen maastoon ja laajoille ulkoalueille, mutta rakennukset, maastonmuodot, antennit ja radioverkon toteutus voivat muuttaa lopputulosta. UHF voi toimia ulkona erittäin hyvin esimerkiksi tiheässä kaupunki- tai teollisuusympäristössä.
Onko UHF aina parempi rakennuksen sisällä?
UHF on yleensä suositeltava lähtökohta rakennusten sisäiseen käyttöön. Paksut betoni- ja metallirakenteet voivat silti aiheuttaa katvealueita, jolloin tarvitaan toistin tai useita tukiasemia.
Kantaako VHF pidemmälle kuin UHF?
VHF voi tarjota pidemmän kantaman avoimessa maastossa, kun järjestelmien muut ominaisuudet ovat vastaavia. Todellinen kantama määräytyy kuitenkin koko radiojärjestelmän eikä pelkän taajuusalueen perusteella.
Voiko VHF-radiolla kuunnella UHF-radiota?
Ei. VHF- ja UHF-radiot toimivat eri taajuusalueilla. Joissakin erikoislaitteissa voi olla vastaanotto molemmille alueille, mutta se ei yksin mahdollista yhteyttä erilaisten radiojärjestelmien välillä.
Onko DMR sama asia kuin UHF?
Ei ole. DMR on digitaalinen radiotekniikka, jota voidaan käyttää sekä VHF- että UHF-taajuusalueella.
Lisääkö digitaalinen radio kantamaa?
Ei automaattisesti. Digitaalinen puhe voi säilyä selvänä lähelle kuuluvuusalueen rajaa, mutta yhteys voi katketa nopeasti signaalin heikentyessä. Fyysiseen kuuluvuusalueeseen vaikuttavat edelleen taajuus, antennit, teho, maasto, rakennukset ja radioverkon toteutus.
Tarvitaanko työmaan radiopuhelimille radiolupa?
Ammattikäyttöön tarkoitettu VHF- tai UHF-järjestelmä tarvitsee yleensä radioluvan. Lupavapaa PMR446 voi soveltua pienelle työmaalle tai lyhyille yhteyksille, jos sen ominaisuudet ja kuuluvuus riittävät käyttötarkoitukseen.
Voiko radiopuhelimeen ohjelmoida minkä tahansa taajuuden?
Ei. Radiopuhelimeen saa ohjelmoida vain sellaisia taajuuksia, joiden käyttöön käyttäjällä on oikeus. Ammattikäytössä ohjelmoinnin tulee vastata Traficomin myöntämää radiolupaa ja laitteen teknisiä hyväksyntöjä. [traficom.fi]
Kumpi sopii paremmin metsästykseen?
Metsästyksessä käytetään Suomessa tavallisesti käyttötarkoitukseen hyväksyttyjä RHA68-radiopuhelimia. RHA68 toimii 68–72 MHz:n alueella eikä ole sama järjestelmä kuin 136–174 MHz:n ammatti-VHF. Kanavakohtaisia käyttöehtoja on noudatettava.
Miten radiopuhelimen kuuluvuus voidaan varmistaa?
Paras tapa on suorittaa kuuluvuustesti todellisessa käyttöympäristössä niillä radiopuhelimilla ja antenneilla, joita järjestelmässä aiotaan käyttää. Vaativissa kohteissa testi kannattaa tehdä yhdessä radiopuhelinjärjestelmiin erikoistuneen ammattilaisen kanssa.
Yhteenveto: VHF vai UHF?
VHF on yleensä hyvä valinta, kun radiopuhelimia käytetään:
- laajoilla ulkoalueilla
- metsässä tai maaseudulla
- maataloudessa ja kunnossapidossa
- satamissa ja ulkoterminaaleissa
- avoimilla tehdas- ja tuotantoalueilla
UHF on yleensä hyvä valinta, kun radiopuhelimia käytetään:
- rakennusten sisällä
- teollisuuslaitoksissa
- varastoissa ja logistiikkakeskuksissa
- kaupoissa ja kauppakeskuksissa
- vartiointi- ja turvallisuustehtävissä
- kaupunkiympäristössä
- rakenteiden ja esteiden keskellä
Taajuusalue on vain yksi osa toimivaa radiopuhelinjärjestelmää. Myös antennit, lähetysteho, rakennusmateriaalit, maastonmuodot, tukiasemat, toistimet, radiolupa ja laitteiden ohjelmointi vaikuttavat lopputulokseen.
Vaativissa kohteissa oikea ratkaisu kannattaa varmistaa paikan päällä tehtävällä radiokuuluvuuden testauksella.
Pyydä apua radiopuhelimen ja taajuusalueen valintaan
Radiopuhelimia ja radiopuhelinjärjestelmiä on saatavana hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Oikea ratkaisu voi olla lupavapaa PMR446-radio, luvanvarainen VHF- tai UHF-järjestelmä, DMR-radioverkko, toistinratkaisu tai laajempi IP-yhdistetty viestintäjärjestelmä.
Käänny aina asiantuntevan radiopuhelinjälleenmyyjän puoleen, kun valitset radiopuhelimia tai suunnittelet yrityksen radiojärjestelmää. Ammattilainen auttaa valitsemaan sopivan taajuusalueen, radiolaitteet, antennit, lisävarusteet, ohjelmoinnin ja radioluvan.
Ota yhteyttä Datamatik TecniCom Oy:hyn ja kerro, missä radiopuhelimia käytetään ja millaista kuuluvuutta tarvitaan. Autamme löytämään sopivan ratkaisun ja lähimmän jälleenmyyjän.
Radiopuhelininfo
Radiopuhelininfo
Radiopuhelininfo
Radiopuhelininfo
